Kun halu hiipuu ja yhteys katkeaa – päihteiden todellinen hinta parisuhteessa

Päihteet, parisuhde ja seksi kietoutuvat toisiinsa  usein paljastavasti: siinä, mitä haemme helpotukseksi, mitä vältämme ja mitä uskallamme kohdata. Uusi vuosi ei vaadi meiltä lupauksia tai ryhdistäytymistä, vaan lempeää rehellisyyttä – tilaa katsoa, mikä oikeasti ravitsee yhteyttä toiseen ja omaan itseen, ja mikä on vain keino paeta hetkeä.

Päihteiden vaikutus parisuhteeseen

Päihteiden käyttö vaikuttaa parisuhteeseen usein paljon syvemmin kuin aluksi ymmärretään. Terapeuttisesta näkökulmasta kyse ei ole vain yksilön tavasta käyttää päihteitä, vaan ilmiöstä, joka alkaa vähitellen muokata koko suhteen rakennetta, vuorovaikutusta ja tunneilmapiiriä. Usein ongelma ei synny äkillisesti, vaan hiipii suhteeseen huomaamatta, arjen pieninä muutoksina.

Keskeinen muutos tapahtuu luottamuksen ja turvallisuuden tasolla. Parisuhteessa turvallisuus rakentuu ennakoitavuudesta ja kokemuksesta, että toinen on henkisesti läsnä. Päihteiden käyttö horjuttaa tätä perustaa: kumppani ei välttämättä tiedä, millaisessa kunnossa toinen on, pitääkö hän lupauksensa tai kykeneekö kohtaamaan arjen ja tunteet ilman päihdettä.

Kun pettymykset toistuvat, syntyy varuillaan oloa ja hiljaista epävarmuutta, joka etäännyttää osapuolia toisistaan.

Vuorovaikutus muuttuu usein huomaamatta. Päihteet vaikuttavat tunnesäätelyyn ja alentavat kykyä asettua toisen asemaan. Riidat voivat kärjistyä nopeasti tai vaihtoehtoisesti vaikeista asioista lakataan puhumasta kokonaan. Terapiassa nähdään usein, että päihteiden käyttö toimii keinona paeta epämukavia tunteita, mutta samalla se estää paria käsittelemästä niitä yhdessä. Tunneyhteys ohenee, ja keskustelut jäävät pintatasolle.

Monissa suhteissa sisäiset roolit alkavat vääristyä. Päihteitä käyttävän kumppanin rinnalle muodostuu helposti toinen, joka alkaa huolehtia, paikata ja ennakoida. Tarkoitus on usein hyvä: halu suojella suhdetta, arkea tai jopa toista ihmistä. Pitkällä aikavälillä tämä kuitenkin kuormittaa molempia. Vastuu siirtyy epätasapainoon, ja suhde alkaa pyöriä päihdeongelman ympärillä, ei kahden tasavertaisen aikuisen välisenä liittona.

Päihteet ja seksielämä

Päihteet heijastuvat voimakkaasti myös libidoon ja seksielämään. Vaikutus ei ole yksiselitteinen, sillä päihteet voivat alkuvaiheessa lisätä estottomuutta ja luoda kokemuksen vapautuneemmasta seksuaalisuudesta. Terapeuttisessa työssä nähdään kuitenkin usein, että tämä vaikutus on lyhytaikainen. Pidemmällä aikavälillä päihteet heikentävät kehon ja mielen yhteyttä, joka on toimivan seksuaalisuuden perusta. Himo, herkkyys ja kyky virittyä toisen läsnäoloon vähenevät.

Libidon lasku on yleinen ilmiö sekä päihteitä käyttävällä että hänen kumppanillaan. Päihteet vaikuttavat hormonitoimintaan, vireystilaan ja mielialaan, mutta yhtä merkittävä tekijä on psykologinen puoli. Kun suhteessa on turvattomuutta, pettymyksiä tai käsittelemätöntä vihaa, keho vetäytyy usein suojautuen. Seksuaalinen halu ei katoa sattumalta, vaan reagoi siihen, millaiseksi suhteen emotionaalinen ilmapiiri koetaan.

Moni kumppani kuvaa kokemusta, jossa seksi muuttuu mekaaniseksi, velvollisuudentuntoiseksi tai katoaa kokonaan. Toisille syntyy ristiriita: kaipuu läheisyyteen on suuri, mutta samaan aikaan pettymys ja loukkaantuminen estävät heittäytymästä.

Päihteitä käyttävä osapuoli saattaa puolestaan kokea häpeää, suorituspaineita tai erektio- ja kiihottumisvaikeuksia, mikä voi johtaa seksin välttelyyn ja lisätä etäisyyttä entisestään.

Seksielämän haasteita ei terapiassa tarkastella irrallisina ongelmina, vaan osana suhteen kokonaisuutta. Usein seksuaalisuus alkaa elpyä vasta silloin, kun luottamus, rehellisyys ja tunnepohjainen yhteys alkavat palautua. Päihteiden käytön väheneminen tai loppuminen voi avata tilaa aidommalle läheisyydelle, mutta se vaatii myös uudenlaista tutustumista toiseen ja itseensä ilman päihteiden tuomaa keinotekoista säätelyä.

Tie toipumiseen

Häpeä ja salailu kietoutuvat tilanteeseen molemmin puolin. Päihteitä käyttävä häpeää usein omaa toimintaansa ja alkaa salata sitä, mikä lisää etäisyyttä entisestään. Kumppani puolestaan saattaa hävetä koko tilannetta, olla kertomatta siitä ulkopuolisille ja jäädä yksin kokemustensa kanssa. Tämä yksinäisyys on yksi kivuliaimmista seurauksista: ollaan parisuhteessa, mutta ilman jaettua todellisuutta.

Toipumisen näkökulmasta päihdeongelma on usein sekä kriisi että mahdollinen käännekohta. Terapiassa huomio ei kohdistu vain päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen, vaan siihen, mitä käyttö on palvellut ja mitä suhteessa on jäänyt kohtaamatta.

Muutos edellyttää usein molemmilta osapuolilta uudenlaista vastuunjakoa, rajojen selkeyttämistä ja rehellistä vuorovaikutusta. Kaikki suhteet eivät kestä tätä prosessia, mutta niissä, joissa muutos on mahdollinen, se vaatii aikaa, tukea ja usein ulkopuolista apua.

Päihteiden vaikutus parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen ei ole vain yksityinen ongelma, vaan syvästi inhimillinen ilmiö, jossa kaivataan turvaa, yhteyttä ja nähdyksi tulemista. Terapeuttinen näkökulma pyrkii näkemään molemmat osapuolet – ei syyllistäen, vaan auttaen ymmärtämään, miten päihteet vaikuttavat haluun, läheisyyteen ja kykyyn olla aidosti läsnä toiselle.