Anteeksiantaminen

Päätämme riita-teemaisen blogisarjamme anteeksiantamisen teemaan.

Anteeksipyytämisen ja -antamisen rooli tunnesuhteessa, kuten parisuhteessa, on erityisen tärkeää. Loukkaus ja kipu estävät yhteyttä ja turvaa, joka on suhteen ydin. Anteeksipyyntö ja -antaminen mahdollistavat korjaamista kohti tasapainoa.

Kun joku loukkaa meitä pahasti, se jättää syvän henkisen haavan. Tämä haava voi saada meidät tuntemaan epäluottamusta, turvattomuutta ja pelkoa pitkään. Näiden tunteiden päälle voi syntyä suojaavia tunteita, kuten vihaa, katkeruutta tai epäreiluutta. Nämä “suojat” voivat estää meitä kohtaamasta toista ihmistä aidosti ja luottamaan häneen. Silloin kumpikin jää yksin omien tunteidensa kanssa. Haavan parantaminen ja anteeksianto alkaa siitä, että loukkauksen tuomat tunteet tunnistetaan ja kuullaan.

Anteeksiantaminen ei ole oikeastaan päätös, vaan olennainen muutos sisäisessä kokemuksessa. Liikahdus, joka päästää irti  kivenmurikasta sydämellä ja avaa meitä uudelleen kohti haavoittuvuutta ja toisen lämpöä. Liikahdus voi joskus olla äkillinen, mutta yleensä kyse on kivuliaastakin prosessista. Prosessia ei voi pakottaa, käskeä tai loogisesti edellyttää. Se vaatii usein myös toiselta tekoja, jotka auttavat murikan liikkeelle sydämeltä. Anteeksianto ei ole vastuunpoistamista tai tapahtuneen mitätöimistä, päinvastoin.

Olen kuullut anteeksiannolle myös seuraavan määritelmän: anteeksiantaminen on sitä, että lopetamme toivomasta, että tilanne olisi mennyt toisin. Ammattilaisena ja ihmisenä pidän määritelmää sekä vaikeana että kiehtovana. Pariterapeuttina näen muutoksen kannalta välttämättömäksi loukkaajan emotionaalisen vastuunoton. Se validoi loukatun kokemuksen ja huomioi miten paljon on toista omalla toiminnallaan loukannut. Loukkaajan pitää pystyä kantamaan oma syyllisyytensä, jotta loukatun kokemukselle syntyy tila.

Aina anteeksianto ei ole ajankohtaista. Sille ei välttämättä ole riittävää luottamusta tai turvaa ja ne voivat vaatia rakentamista ensin. Kaikkea ei myöskään tarvitse antaa anteeksi. Joskus rauha löytyy siitä, että kumpikin teki parhaansa ja silti tilanne meni kuten meni. 

Jos loukatulla on tahtotila suhteen eteen ja usko, että haava saadaan korjatuksi, on sen eteen hyvä tehdä tietoisia ponnistuksia. Rakentaa turvallista puheyhteyttä, keskittyä siihen mihin tässä hetkessä voi vaikuttaa ja tarvittaessa hakea apua ammattilaiselta haavan hoitamisen tueksi. Hiljaisuus ja ohittaminen on suhteen kannalta vaarallisinta, se viestii toiselle, ettei hänellä ole väliä.