Kun vihaisuus täyttää kaiken tilan parisuhteessa– Miten löytää takaisin yhteyteen?
- Liina Sievers
- Dec 7, 2025
- 2 min read
Viha on tunne, joka kuuluu ihmisyyteen. Se kertoo rajojen ylittymisestä, pettymyksestä, turvattomuudesta tai siitä, että jokin tärkeä tarve on huomattu liian myöhään. Mutta kun vihaisuus alkaa täyttää kaiken tilan parisuhteessa, se ei enää ole vain tunne – siitä tulee ilmakehä, jossa kumpikaan ei saa happea ja jossa kumpikin alkaa voida huonosti.
Negatiivinen kehä alkaa usein pienestä, mutta kasvaa nopeasti

Vihaisuus ja koettu epäreiluus käynnistävät suhteessa helposti kierteen:
• huomautus tai puolihuolimaton ilme tulkitaan hyökkäykseksi
• puolustus muuttuu vastahyökkäykseksi
• tunteet nousevat, sanat kovenevat
• lopulta kumpikin sanoo tai tekee jotain, mikä jälkeenpäin kaduttaa
Tämä kierre syö luottamusta ja ajaa kumppanit kauemmaksi toisistaan. Parisuhteessa, jossa ennen oli helppoa ja lämpöistä, alkaakin tuntua siltä kuin eläisi jatkuvassa varuillaan olon tilassa.
Miksi viha kasvaa niin isoksi?
Kumppanin viha ei yleensä synny tyhjästä. Sen taustalla on usein:
• huomatuksi tulemisen kaipuuta, joka jää täyttymättä
• epäoikeudenmukaisuuden tunteita, joita ei osata pukea sanoiksi
• väsymystä, joka tekee pienistä asioista valtavia
• pelkoa hylätyksi tulemisesta, joka alkaa naamioitua aggressioksi
• häpeää omasta toiminnasta tai riittämättömyydestä
Viha toimii joskus suojana häpeän tunteilta: “Jos hyökkään ensin, ei tarvitse näyttää, että olen haavoittuva.”
Kun sanat satuttavat enemmän kuin on tarkoitus
Vihan keskellä kumpikaan ei enää kuule toista. Reaktiot ottavat vallan, ja sanat ryöppyävät ulos nopeammin kuin ymmärrys siitä, mitä ne aiheuttavat.

Hetken purkauksella voi olla pitkä varjo:
• luottamus murenee
• yhteys haalistuu
• myötätunto vähenee
• kumppanit alkavat varoa toisiaan
Juuri tämä etäisyys tuntuu jälleen epäreilulta – ja kierre jatkuu.
Miten pysäyttää negatiivinen kehä?
Kierre ei katkea sillä, että tunteet kielletään. Se katkeaa sillä, että ne opitaan kohtaamaan turvallisesti. Seuraavat askeleet voivat auttaa:
1. Pysähdy ennen kuin reagoit
Vihan aalto kestää usein vain sekunteja. Kun opit tunnistamaan sen alkuhetken – kiristyksen kehossa, sydämen sykkeen, hengityksen nopeutumisen – saat mahdollisuuden toimia toisin. Viha on aina suojaava tunne, joten tarvitsemme uteliaisuutta katsoa mitä kipeää vihaisuuden takana on.
2. Sano jotakin, joka ei sulje ovea
Esimerkiksi:
• “Tarvitsen hetken rauhoittuakseni.”
• “Olen vihainen, mutta en halua satuttaa sinua.”
Liian usein riitelemme kumppanille huutaen ja häntä haukkuen. Rakentavat lauseet pitävät yhteyden auki ja mahdollistavat myös anteeksiannon. Alkuun omien reagointitapojen muutos voi tuntua äärimmäisen vaikealta. Opetteleminen on kuitenkin mahdollista.
3. Puhu tunteesta, älä syyllisestä
Syytökset (“Sinä aina…”) käynnistävät toisessa puolustuksen.
Tunteiden jakaminen (“Minusta tuntuu, että kaipaisin meidän suhteessa…”) avaa keskustelua.
4. Tunnista epäreiluuden juuret
Onko epäreiluus tunne vai todellinen tilanne?
Usein epäreiluuden kokemus kumpuaa tarpeesta tulla kuulluksi tai nähdyksi. Oletko sanoittanut omia ajatuksiasi, tunteitasi ja tarpeitasi kumppanillesi ääneen? Kukaan ei osaa lukea ajatuksia eikä toimia sanoittamattomien tarpeiden perusteella. Joskus vaaditaan myös jämäkkyyttä ja omien rajojen tunnistamista.
5. Etsi sopuista hetkeä, ei täydellistä ratkaisua
Usein riidan jälkeinen yhteys merkitsee enemmän kuin se, kuka oli oikeassa. Omien ja toisen rajojen yli ei kuitenkaan sopua etsiessä saisi mennä. Ajoittain on tärkeää käydä keskustelua siitä, missä suhteessa mennään ja tulevatko molempien parisuhdetarpeet täytettyä.

Viha voi olla käännekohta – ei loppu
Kun vihaisuuteen suhtaudutaan signaalina, ei syyllisenä, se voi johtaa takaisin turvaan. Parisuhteessa ei ole kyse siitä, että koskaan ei saisi suuttua, vaan siitä, mitä teemme vihamme kanssa.
Kun opimme kuuntelemaan toisiamme myös silloin, kun tunne myllertää, viha ei enää nielaise koko suhdetta.
Sen sijaan se voi toimia kompassina: kohti rajojen sanoittamista, kohti ymmärrystä, kohti läheisyyttä.




Comments