Riidan rakenne – polku, jonka voi oppia tunnistamaan

Vaikka riidat tuntuvat kaoottisilta, niissä toistuu yllättävän samankaltainen kaari. Kun tämän kaaren oppii näkemään, riita ei enää tunnu yhtä arvaamattomalta — ja sitä on mahdollista ohjata lempeämpään suuntaan. Havainnointi mahdollistaa ymmärryksen, ymmärrys myötätunnon.

1. Laukaisija – pieneltä tuntuvan hetken kipinä

Laukaisija voi olla kumppanin katse, huokaus, viivästynyt vastaus tai pieni kommentti. Usein se on jotain arkista, jotain mitä ulkopuolinen tuskin huomaisi.

Tässä kohtaa toisen sisällä syttyy ärtynyt kipinä, koska laukaisija osuu johonkin merkitykselliseen: turvallisuuteen, arvostukseen, oikeudenmukaisuuteen, omiin rajoihin.

2. Tulkinta – sisäinen tarina alkaa muodostua

Ihminen tulkitsee tilanteen aina kokemustensa  ja pelkojensa kautta.

Yksi lausuttu sana muuttuu sisäisessä maailmassa tarinaksi.

“Tämä tarkoittaa, ettei hän arvosta minua.”

“Hän aina tekee näin.”

“En ole hänelle tärkeä.”

Tämä sisäinen tarina luo tunteen, ja tunne vie meitä herkästi eteenpäin kuin hallitsematon aalto. Mikäli keskustelua käydään viesteitse, on hyvä muistaa, että usein tulkitsemme toisen sävyä oman sen hetkisen tunnetilan kautta. Jos toinen esimerkiksi unohtaa rakkaudellisen tai huumorin sävyttämän emojin, saatamme tulkita toisen olevan ärsyyntynyt tai vihainen.

3. Tunnekuohu – hermosto ottaa ohjat

Jos ärsyyntymisen tunne nousee, keho valmistautuu puolustautumaan. Pupillit laajenevat, hengitys kiihtyy, hartiat jännittyvät. Ajattelu kapenee — ei siksi, ettei haluaisi olla järkevä, vaan koska keho on siirtynyt varhaiseen selviytymismoodiin.

Tässä vaiheessa lempeä keskustelu on jo vaikeaa.

4. Kärjistyminen – sanat kovenevat ja etäisyys kasvaa

Ääni nousee, tempo kiihtyy, vanhoja asioita nostetaan esiin. Puolustautuminen ja hyökkääminen vuorottelevat. Kumpikin yrittää tulla kuulluksi, mutta samalla kumpikin menettää kyvyn kuulla.

Riita ei enää ole pelkkä keskustelu. Siinä törmäävät yhteen kaksi hermostoa, jotka yrittävät selviytyä tilanteesta hengissä. 

5. Huippukohdan jyrkkyys

Tässä vaiheessa riita tuntuu suurelta ja hallitsemattomalta. Sanotaan asioita, joita ei tarkoiteta. Molemmat ovat enemmän tunteensa kuin ajatuksensa vallassa.

Silti tämä vaihe on myös kääntöpiste: kun tunne ei voi enää nousta, se alkaa laskea.

6. Jäähtyminen – hengitys palaa normaaliksi

Kun keho rauhoittuu, mieli selkiytyy. Ihminen kykenee kuuntelemaan, näkemään, jopa nauramaan pienelle osalle tapahtunutta. Usein huomataan: “Tämähän lähti oikeastaan ihan pienestä.”

7. Sovinto – tilaa ymmärrykselle ja muutokselle

Sovinto ei ole pelkkä anteeksipyyntö. Se on hetki, jossa ihmiset palaavat toistensa luo:

– kerrotaan, mikä oikeasti satutti

– kuunnellaan, mikä toiselle oli vaikeaa

– tehdään pieniä sopimuksia tulevaisuudelle

– myönnetään, ettei kumpikaan halunnut loukata

Sovinto on riidan paras lahja: se antaa mahdollisuuden kasvaa yhdessä. Tämä on tärkeä vaihe suhteen syvenemisessä ja lujittumisessa. Riita on tärkeä saada läpikäytyä ja sovittua, jotta yhteys voi eheytyä. Jos riidat systemaattisesti lakaistaan maton alle, vahvistetaan yhteyden sijaan etäisyyttä ja yksinjäämisen kokemuksia.

Mitä tämä kaikki kertoo meistä?

Riita ei ole merkki huonosta suhteesta. Se on merkki siitä, että suhteessa on tarpeita ja tunteita, jotka kaipaavat tilaa ja huomiota.

Riita on viesti: Pysähdy. Katso. Kuuntele.

Kun opimme tuntemaan riidan kaaren, voimme pidentää sen alkuvaiheen ymmärrystä ja lyhentää loppupään kipua.

Voimme oppia pysähtymään ennen kuin tunnekuohu vie mukanaan.

Voimme oppia näkemään toisemme riidan läpi — ei vastustajina, vaan kahtena ihmisenä, jotka yrittävät parhaansa tullakseen kuulluiksi ja ymmärretyiksi. 

Tärkeät ja tulenarat keskustelut olisi hyvä käydä kasvotusten. Silloin näemme kehon liikkeet, ilmeet ja eleet ja saamme koskettaa. Virhetulkinnoille ei ole yhtä paljon tilaa kuin pelkän tekstin perusteella ja toisen läsnäolo voi myös rauhoittaa.